Kiitos äänestäjille!
Viime kuntavaaleissa sain neljänneksi eniten ääniä kunnassamme, mutta koska listavaali, en päätynyt valtuustoon. (1,5 ääntä jäi puuttumaan!) Olen kuitenkin hurjan kiitollinen ja kyllä aika lailla äimistynytkin kaikista saamistani äänistä, ja jään hyvillä mielin katsomaan, mitä uudet valtuutetut saavat yhdessä aikaan. Kunnan strategiaa ollaan uusimassa, joten toivon todella, että kaikki kotimaisuuden ja paikallisuuden puolestapuhujat ovat hereillä ja nostavat esimerkiksi säkyläläisen biokaasun kunnan kuljetuksissa ykkösaiheeksi. Kunta ajeluttaa ruokaa ja ihmisiä satoja kilometrejä joka päivä – miksi kalliilla ulkomaisilla fossiilisilla? Myös alla oleva ympäristölautakunnan esitys monimuotoisuuden huomioimisesta kaikessa tekemisessä on edellytys menestykselle tulevaisuudessa – ei vain Säkylän menestykselle, vaan koko planeetan.
Ympäristölautakunta teki 18.5.21 Etelä-Satakunnan alueen kunnille loistavan esityksen, jota sain ympäristöviranomaisena olla valmistelemassa. Koko esittelyteksti löytyy täältä.
VALTUUSTO14.12.2020
Valtuustoaloite kunnan metsänhoidon tavoitteista Vihreiden valtuustoryhmä esittää, että Säkylän kunta aloittaa valmistelun metsätalouskäytössä olevien metsiensä hoitosuunnitelman päivittämiseksi ja päivityksen yhteydessä ottaa kannan, että se pitäytyy avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja käyttää metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Esitämme myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonsuojelun sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Kunnilla on erityisvastuu luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (KL 1 §, LSL 6 §). Tällä hetkellä hakkuita toteutetaan lähinnä tuloutusperusteisesti, eli hakkuutulojen saamiseksi valitaan paras hakattavissa oleva alue. Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys ilmastonäkökulmasta, mikä on otettava aiempaa enemmän huomioon. Uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia metsälajistonkin kannalta. Paljon uhanalaisia lajeja elää ensisijaisesti metsissä ja runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille ovat uudistushakkuuvaltaisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Myös kunnan omistuksessa mahdollisesti olevien ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa. Säkylän eteenpäinkatsovaan ja ennakkoluulottomaan imagoon sopii erityisen hyvin, että kunta kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja toimii ilmastovastuullisesti myös metsiensä hoidossa. Säkylän vihreä valtuustoryhmä, Reetta Hulmi Taustaa Miksi jatkuva kasvatus on hyvä tapa hoitaa metsiä? Lyhyesti: tuotto-odotukset kunnan metsistä eivät laske, tulovirta on tasaisempi, luonnon monimuotoisuus säilyy, metsälajien uhanalaistumisen kehitys hidastuu, metsien käyttö virkistys- ja luontomatkailukohteena vahvistuu ja maisema säilyy kauniina. Miksi avohakkuut ovat ongelmallisia monimuotoisuuden kannalta? Avohakkuu on täystuho lajeille ja luontotyypeille, sillä kaikki puut alueelta kaadetaan muutamia säästöpuita lukuun ottamatta. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja, eikä niitä pystytä suojelemaan pelkästään luonnonsuojelualueilla. Talousmetsien käyttötavoilla on keskeinen vaikutus lukuisten lajien säilymiseen, sillä suurimpia syitä metsälajien uhanalaistumiselle ovat lahopuun määrän väheneminen ja metsien hakkuut. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä pysyy elinkelpoisena ja pystyy tarjoamaan kodin monelle luonnon eläimelle ja kasvityypille, vaikka sitä hyödynnetäänkin taloudellisesti. Miksi avohakkuut ovat ongelmallisia ilmaston kannalta? Puut sitovat jatkuvasti hiiltä ja metsä toimii hiilivarastona. Vaikka hakkuuaukolle istutetaan uusia puuntaimia, muuttuu alue hakkuiden myötä kymmeniksi vuosiksi hiilinielusta päästölähteeksi. Avohakattu aukea toimii päästölähteenä ainakin 20 vuotta, ja myös useimpien puusta tehtyjen tuotteiden hiili palaa ilmakehään muutamassa vuodessa (esim. paperi ja kartonki eivät ole pitkäikäisiä tuotteita). Metsien hiilestä yli puolet on sitoutunut maaperään, ja avohakkuiden maanmuokkauksesta johtuen myös maaperän hiiltä vapautuu ilmakehään. Metsä sitoo paljon hiiltä kasvuvaiheessa ja vanhempana hitaammin. Eikö vanha metsä nimenomaan kannattaisi kaataa uuden tieltä? Metsää ei kannata kaataa silloin, kun sen hiilen sitominen on hidastunut, koska metsä toimii tällöin hiilivarastona. Avohakkuut vapauttavat suuren osan tästä varastosta. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa maaperän hiili ei pääse vapautumaan ilmakehään, toisin kuin avohakkuussa. Ero on erityisen suuri turvemailla, joilla avohakkuut pitäisi kieltää kokonaan. Onko jatkuva kasvatus taloudellisesti järkevää? Hakkuita tehdään jatkuvassa kasvatuksessa 15-30 vuoden välein, eli useammin kuin avohakkuisiin perustuvassa mallissa, mutta siinä ei tule kustannuksia metsän uudistamisesta tai taimikonhoidosta. Kaikki hakkuut tuottavat arvokasta tukkipuuta ja siten paremmat tulot kuutiota kohden. Tukkipuuta voidaan käyttää rakentamiseen, jossa puun hiilivarasto säilyy pitkään. Lisäksi jatkuvapeitteinen kasvatus säilyttää metsän viihtyisänä ja mahdollistaa matkailupalvelut sekä luonnossa retkeilyn. Jatkuva kasvatus on usein taloudellisesti avohakkuita kannattavampaa, vaikka tulorakenne onkin erilainen. Sopiiko jatkuva kasvatus kaikkiin metsiin? Avohakkuut voidaan pitää edelleen mahdollisina, jos se on välttämätöntä metsänhoidollisista syistä. Esimerkiksi tuholaisten torjunta edellyttää joissain tapauksissa kaikkien puiden kaatamista alueelta. Yleisesti ottaen rakenteeltaan ja puustoltaan monipuoliset metsät ovat kuitenkin vastustuskykyisempiä esimerkiksi kirjanpainajia vastaan kuin yhtä tasaikäistä puulajia sisältävät. Lisätietoja metsänhoidon suosituksista esimerkiksi Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hankkeen esitteessä: https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/canemure-bestpractices_metsatalous_31-08-2020?fr=sZTdhOTE5MDcyMDU CANEMURE on kuusivuotinen EU:n Life-hanke, joka toteuttaa kansallista ilmastopolitiikkaa. 11.6.18 Valtuustoon on tulossa kiperä asia, nimittäin Ristolan risteysalue. Varsinaisesti kunnanhallitus on päättänyt, että Ristolaan tulee eritasoliittymä ja alikulku pyöräilijöille ja huoltamolle ajo aikamoisen mutkan kautta. Nyt valtuusto päättää kuitenkin Ristolan teollisuusalueen kaavasta, joka on edellytys edellämainitun suunnitelman toteutumiselle. Ely-keskuksessa suunnittelusta vastaava Sakari Hurskainen kuitenkin totesi, että mikäli valtuusto hankkeen torppaa, tietä vain levennetään hiukan ja muuten tilanne pidetään ennallaan. Siis: Haluatko kommentoida asiaa? Ota yhteyttä. Jotkut ovat vakuuttuneita siitä, että liikenneympyrä on ainoa oikea ratkaisu. Toiset ovat vakuuttuneita siitä, että ympyrää ei saada ja ainoa mahdollisuus on valita tämä nykyaikainen risteys joka uudistuksessa saataisiin. Minua epäilyttää se, kuinka paljon rahaa (vaikkei olisikaan kunnan vaan valtion = veronmaksajien yhtä kaikki) kannattaa tuohon risteykseen hakata. Käyttääkö joku sitä alikulkua? Mitä "nykyaikaisuus" paikalle antaa? Saattaa viedä huoltoaseman palvelut, kun tankkaajat ja Matkahuolto eivät enää lähde kiertämään päästäkseen paikalle. Vanhassa vara parempi? Täällä tekemäni muistutus risteyssuunnitelmasta ajanhetkeltä ennen kuin kunnanhallitus hyväksyi uudistukset... Toim. huom. Säkylän yrittäjät vetosi myöhemmin valtuutettuihin, että uudistettu risteys hyväksyttäisiin. Yrittäjissä toimii myös kuljetusyrittäjiä, joten luotan heidän näkemykseensä siitä, että uusi risteys olisi parempi kuin vanha. Aika näyttää millainen siitä tulee! 14.5.18 Valtuuston kokouksessa on määrä hyväksyä Kirkko-Lehmuun kaava. Paljon mietiskelin rannan mustavaristen kolonian kohtaloa, mutta lintuihmiset uskoivat sen kestävän ja säilyvän. Muutenkin kaavan suunnittelussa oli otettu huomioon ihmisten ja instanssien parannusehdotuksia. Paitsi varastorakennusten suhteen: Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan ja museoväen ehdotus seurakunnan rivitalojen varastorakennusvarauksen poistosta arvokkaasta kulttuurimaisemasta "ei aiheuta toimenpiteitä". Siis tekninen lautakunta on vahvempi kuin ympäristölautakunta... Toinen merkillinen seikka on kaavassa päiväkodin takaa kulkeva Tuulimyllynkuja, joka on siis nimestään huolimatta autotie. Mutta miksi siihen tarvittaisiin autotie, siihen ei kukaan ole löytänyt vastausta, vaikka olen asiaa kysellyt niin asukkailta kuin poliitikoiltakin. Ei ilmeisesti myöskään kunnanhallituksessa, joka kaavaa ehdottaa. Vaikuttaa lipsahdukselta, paitsi että kaavan muistutuksissa sekä päiväkodin henkilökunta että 15 yksityishenkilöä huomauttavat asiasta: läpiajomahdollisuus lisää läpiajoa (lue: rallin ajamista), jota ei voi pitää suotavana päiväkodin, puiston ja omakotialueen keskellä. Huomattavaa on, että 1. tienrakennus maksaa ja 2. viheralueet (myös esim. päiväkodin ikkunoista näkyvät) lisäävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Olin siis jo tekemässä tien kaavasta poistamisesta aloitetta, kun kuulin demarien ryhmänkin tehneen sellaisen. Kannatetaan! (toim. huom. Lopulta perussuomalaiset ehtivät tehdä aloitteen vielä ennen demareita, ja kun asiaa hetki vängättiin, päätettiin hyväksyä kaava muilta osin. Eli pyörätie vai puita ja pensaita? Nyt voi vielä vaikuttaa siihen!) Sittenpä jäi paukkuja aloittaa jotain muuta. Tutkin, soittelin, juttelin ja tein aloitteen kaasuautojen puolesta: Säkylä mukaan biokaasuautojen yhteishankinnasta kiinnostuneiden kuntien joukkoon Biokaasu on auton käyttövoimana ympäristöystävällistä, halpaa ja paikallista. Kun tankkaaminen paikallisella polttoaineella vuodenvaihteessa mahdollistuu, mikään ei tue fossiilisia polttoaineita käyttävän auton hankintaa – kenellekään. Siksi kunnan on hankinnoissaan syytä näyttää esimerkkiä. Hyvä Säkylä! 12.6.17 Valtuustokausi alkoi kokouksella, jossa vahvistettiin eri luottamuselinten jäsenet (ei voimistelulla vaan nuijan kopautuksella). Lisäksi myönnettiin vastuuvapaus edellisen vuoden toimintaan liittyen, lukuunottamatta vanhustenhoidon palveluseteleiden kilpailuttamatta jättämiseen liittyviä osia. Perussuomalaiset kannattivat kilpailutus-casenkin hyväksyntää vedoten siihen, etteivät uudet valtuutetut tiedä asiasta mitään. Samalla perusteella kaikki muut halusivat odottaa, kunnes saavat lisää selvyyttä asiaan. Lisäksi ryhmänjohtajat vahvistettiin. Koska olen valtuustoryhmäni ainoa, ryhmämme valitsi kokouksessa yksimielisesti minut johtoon. Asialla ei kuulemma ole muuten juuri merkitystä, mutta johtotason henkilöt saattavat saada arvokkaita sähköposteja. Vaikutelma: teatteria se on tämäkin… Tarkastuslautakunta
11.5.18
Tarkastuslautakunnassa käytiin läpi tilinpäätös ja tilintarkastajan tarkastuskertomus - eli syynäsimme, miten valtuuston hyväksymää suunnitelmaa on onnistuttu toteuttamaan. Lausuntomme siirtyy valtuuston tietoon, kun se kesäkuussa hyväksyy tilinpäätöksen. Esimerkiksi teknisen lautakunnan budjetti jää ylijäämäiseksi, mikä nostaa esiin mahdollisuuden investointivaraukseen: siis rahaa jemmaan myöhempää käyttöä varten. Ja mitä myöhempi käyttö sitten olisi, siinähän vain mielikuvitus ja valtuuston hyväksymä kuntastrategia ovat rajana! Lämmön talteenottotekniikkaa jätevedenpuhdistamolle? 2017-2018 Talven kuumimpia asioita tarkastuslautakunnassa (ja vähän muuallakin) ovat olleet perusturvan hankinnat ja niiden lainmukaisuus. Kukaan ei tiedä, saatiinko vanhuspalvelujen kilpailuttamatta jättämisestä etua vai haittaa, mutta vastoin lakia se yhtä kaikki on. Siksi tarkastuslautakunta esittää kunnanhallituksen käsittelevän asian ja päättävän seuraamuksesta viranhaltijalle. 17.8.17 Tarkastuslautakunnan tehtävä on valvoa, että kunnanhallitus ja kukin omaa toimialaansa valvova lautakunta seuraavat valtuuston päättämiä linjoja. Ensimmäisessä kokouksessa 17.8. vahvistettiin tilintarkastajan esittämä suunnitelma tarkastelujen aikataululle ja painotuksille. Jokainen lautakuntalainen sai seurattavakseen oman toimialan: minä seuraan teknisen lautakunnan toimintaa. Se käy luonikkaasti, kun olin Köyliössä lautakunnan jäsen ja Suur-Säkylässäkin varajäsenenä useamman kerran kokoustamassa. Seuraava tarklan kokoontuminen on koulutuksen merkeissä: tieto lisää tuskaa mutta kipu on kivaa, vai miten se nyt oli. Kiitos luottamuksesta! 120 ääntä riitti keväällä 2017 Säkylän historian ensimmäiseen vihreään valtuustopaikkaan!
|
Tiedätkö itse paremmin?Ryhdy ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa! Täytä muutama vaalikone selvittäen taustoja ja perustellen vastauksesi, niin huomaatkin jo haluavasi mukaan politiikkaan... :)
|